Background image

Yhdeksän kysymystä tiedon visualisointiin

May 31st, 2013

Kolmen viime vuoden aikana Flo Apps Oy on luonut interaktiivisia tiedon visualisointeja muun muassa Helsinki Region Infoshare -hankkeelle, Tekesille ja Kuntaliitolle. Näiden projektien aikana olemme hioneet visualisointihankkeita prosesseiksi.

ScreenshotPuhuin viime vuoden Assembly-tapahtumassa pelidatan visualisoinnista. Valmistellessani esitystäni löysin ruotsalaisen Game Analytics -yrityksen blogitekstin kahdeksasta kysymyksestä, joita he käyttävät visualisointiprojekteissa. Kysymykset olivat hyvin samantapaisia kuin joita me olemme työssämme hyödyntäneet.

Itse lisäisin ruotsalaisten listaan vielä yhden: kuinka palvelet käyttäjiä parhaiten? Vaikka osa visualisoinneista on pikemminkin datataidetta kuin jotain käytännöllistä, useimmissa projekteissa on kuitenkin kyse ihmisten palvelemisesta, siis pyrkimyksestä auttaa käyttäjiä jossain arkielämän ongelmassa.

Seuraavassa siis yhdeksän kysymystämme tiedon visualisointiin:

1. Mikä tavoite visualisoinnilla on?

Mitä haluat tavoittaa luomalla tämän visualisoinnin?

Nykypäivänä tietotekniikan tuottamaa dataa on tarjolla loputtomiin ja visualisointivälineet ovat hyviä. Infografiikoiden toteuttaminen on siis yleensä suhteellisen helppoa.

Suurempaan rooliin nousee siis projektin kokonaistavoitteet. Mihin visualisoinnilla pyritään? Lisääkö visualisointi myyntiä? Lisääkö visualisointi käyttäjien kiinnostusta? Viettävätkö käyttäjät enemmän aikaa palvelussa, jos siihen lisätään interaktiivisia visualisointeja? Tarjoaako visualisointi PR-arvoa? Millaiset (mitattavat) tavoitteet visualisoinnille asetetaan?

2. Ketkä ovat kohdeyleisö ja missä kontekstissa?

Kenelle visualisointi on suunnattu? Hyödyntävätkö käyttäjät tätä työnsä apuvälineenä vai onko kyseessä pikemminkin nice-to-have -ominaisuus?

3. Miten palvelet käyttäjiä parhaiten?

Mikä säästää käyttäjien kallisarvoista aikaa? Tekeekö visualisointi tarkasteltavan ilmiön varmasti helpommin ymmärrettäväksi vai laittaako se käyttäjän pään entistä pahemmin pyörälle?

4. Mitä visualisoinnin tulisi sisältää?

Infografiikoita on tehty satojen vuosien ajan. Alan klassikkoja ovat Florence Nightingalen visualisointi brittiarmeijan tappioista Krimin sodassa vuodelta 1858 ja Charles Minardin visualisointi Napoleonin sotaretkestä vuodelta 1869. Tietotekniikan tarjoama lisäarvo on vuorovaikutteisuus; tietokoneen avulla käyttäjä voi itse valita, mitä ilmiöitä tai indikaattoreja haluaa tarkastella. Käyttäjiä kannattaa kannustaa tähän interaktioon datan kanssa.

5. Mitä tietoja visualisointiin tarvitaan?

Mitkä tiedot ovat välttämättömiä visualisoinnin luomiseksi? Kuinka yksityiskohtaista datan pitää olla?

Useimmiten kannattaa aloittaa sellaisella casella, jonka tiedot on jo kerätty ja jotka ovat helposti hyödynnettävässä muodossa (esimerkiksi Excel-taulukkona, josta ne voidaan helposti muuntaa muuhun rakenteiseen formaattiin). Tällaisesta “helposta” casesta voidaan sitten myöhemmin laajentaa haastavampiin projekteihin.

6. Kuinka keräämme ja ylläpidämme tarvittavaa dataa?

Tarvitaanko visualisointia varten tietoja, joita ei ole vielä kerätty? Aiotaanko välinettä pitää ajan tasalla, kun uutta dataa kertyy? Onko data yhtenäistä ja kattavaa? Kuinka käyttäjälle kerrotaan, miltä ajalta data ja visualisointi on?

7. Mitä lähestymistapaa projektissa käytämme?

Voisiko datan näyttää kartalla? Tai aikajanalla? Tai vaikkapa niiden yhdistelmässä?

Usein kannattaa etsiä verkosta samantapaisia projekteja ja miettiä, miten tietoja niissä on esitetty. Toisaalta kaikkein ilmeisimpiä kliseitä kannattaa välttää – inspiraatiota voi hakea jostain aivan päinvastaisesta, vaikkapa elokuvista.

8. Kuinka teemme visualisoinnista riittävän kiinnostavan mutta helppokäyttöisen?

Tämä ongelma muistuttaa musiikin ammattilaisten ongelmia: kuinka säveltää kappale, joka koukuttaa kuuntelijan heti ensimmäisellä kerralla? Ja kuinka samaan teokseen saa niin paljon koukkuja, että sama kappale jaksaa kiinnostaa vielä sadan kuuntelukerran jälkeenkin?

Samaan tapaan myös visualisointien tulisi olla niin intuitiivisia, että niiden juju selviää käyttäjille ilman ihmeempiä ohjetekstejä, ja samaan aikaan niin monipuolisia, että niitä jaksaisi tarkastella useammankin kerran. Usein paras tapa ylläpitää käyttäjän mielenkiintoa on visualisoinnin kertomuksellisuus – hieno esimerkki tästä on taannoinen esitys Yhdysvaltojen lennokkihyökkäyksistä.

9. Ymmärtääkö kohdeyleisö visualisoinnin?

Datavisualisointien luominen on iteratiivinen prosessi: etenkin visualisoinnin käytettävyyttä pitää tarkastaa matkan varrella moneen kertaan. Toisinaan esityksiin täytyy lisätä ohjetekstejä. Käytettävyyden hiominen kosketusnäytölle vaatii omat testauksensa. Kyseessä on siis useimmiten ketterä prosessi, jossa määrittelyjen (ja budjettien!) tulee olla riittävän joustavia.

Summary
Article Name
Yhdeksän kysymystä tiedon visualisointiin
Description
Yhdeksän kysymystä, joihin kannattaa etsiä vastauksia, kun suunnittelee tiedon visualisointeja.
Author
Tags: ,

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Latest comments

Jani Kiviranta on Suomalaisia SilverStripe-sivustoja

Moi, Puhelinpalvelut on Hoopin tekemä. syysterveisin, Jani

Francisco Villavicencio on Build & pack tools for AngularJS and React

Excellent. Keep going